Iisakki Vihtori KOSOLA , maanviljelijä,  syntynyt 10. 7. 1884 Ylihärmässä Kosolan kylässä, kuollut Lapualla 14. 12. 1936.  Vanhemmat: talollinen Iisakki Kosola ja Maria Filppula Lapualta. —  Puoliso: Elin Olga Katariina Lahdensuo, syntynyt 27. 7. 1887, vihitty 12. 6. 1908.

Lapuanliike ja IKL, n 20 arkin yhteenveto Lapuanliikkeen ja IKL:n olemuksesta ja toiminnasta 

Mäntsälän kapina,  7 - 8 arkin kronologinen kuvaus kapinaviikosta, sen tapahtumista ja tekijöistä 

Sivukartta

"Pohjalaisten puheenvuoro"

Seuraava kuvaus on suora lainaus teoksesta "Eteläpohjalaisia elämänkertoja" vuodelta 1963: 

— Vihtori Kosolan ollessa toisella ikävuodellaan paloi hänen syntymäkotinsa Ylihärmässä. Iisakki-isäntä ei ryhtynyt rakentamaan taloa uudelleen, vaan myi sen, ja osti Lapuan kirkonkylästä sukulaiseltaan entistä taloaan huomattavasti suuremman tilan, joka velkojen vuoksi oli joutunut pakkomyyntiin. Näin Vihtori joutui jo ennen kuin oli täyttänyt toisen ikävuotensa siirtymään Lapualle. Täällä suuressa kaksikerroksisessa talossa Lapuan isonsillan korvassa syntyi perheeseen vielä kaksi poikaa. Iisakki-isä kuoli Vihtorin ollessa vasta 15-vuotias. Nuoruudestaan huolimatta tuli hänen osakseen jo lähivuosina isännän valjaisiin astuminen. Talo nimettiin Vihtorille sekä toiseksi vanhimmalle Väinö-veljelle, ja nuorin veli lähti ajan tullen opiskelemaan valmistuen eläinlääkäriksi, ollen sitä ennen jo jääkäripataljoonassa Saksassa.

Kosolan tilan isännyydestä vastasi alusta alkaen ja jatkuvasti Vihtori. Hän perehtyi jo aivan nuorena maatalousammatin eri puoliin ja täydensi sittemmin tietojaan Orisbergin kaksitalvisessa maatalouskoulussa. Talon hoitajana ja maatalousmiehenä Vihtori Kosola oli paikkakunnan ensimmäisiä, innostuen jo aikaisin erikoisesti karjanjalostukseen. Myös salaojituksen harrastajana Kosola oli Lapuan isäntien innokkaimpia. V. 1909 hän meni naimisiin lapualaisen Elin Lahdensuon kanssa. Tämä oli kotonaan jo tottunut suuren talouden emännyyspuolen hoitoon, ja nuori emäntä ryhtyi heti tarmokkaasti miehensä rinnalla viemään Kosolan taloutta eteenpäin. Vihtori Kosolan nuorukaisvuodet ja isännyyden alkuvaiheet kuluivatkin pääasiassa maatalouden ja karjankasvatuksen merkeissä. Mutta myös Lapuan verraten monipuolisissa yhteisriennoissa oli hän mukana. Nuorisoseuratoiminnassa hän oli mukana, ja torvisoittokuntaan hän liittyi jo ennen rippikouluvuotta. Vaikuttavimmin hän oli mukana paikallisen maamiesseuran työskentelyssä, toimien seuran puheenjohtajanakin useita vuosia. Näin kuluivat vuodet ensimmäisen maailmansodan puhkeamiseen. Tällöin alkoi tähän asti rauhallista ja työteliästä maalaiselämää viettäneen Kosolan isännän elämässä uusi vaihe, joka sitten eri vaihteluin ja vivahtein, mutta samaa johtoajatusta seuraten, kesti kuolemaan saakka.

Syksyllä 1915 alettiin silloin muodostettavana olevaan jääkäripataljoonaan Saksassa värvätä miehiä myös maaseudulta, ja tämä toiminta muodostui Etelä-Pohjanmaalla alusta alkaen voimakkaammaksi kuin missään muualla maassa. Yksi rohkeimmista ja aktiivisimmista värväreistä oli Kosola, ja kun hänen talonsa oli siihen aikaan myös paikkakunnan majatalo, niin järjestyi Kosolaan aivan kuin itsestään Saksaan menijäin etappi keskus jo syksyllä 1915, mutta vallankin sydän. talvella 1916, jolloin nuorukaisia suurin joukoin hiihti Oravaisten kohdalta Merenkurkun yli Ruotsiin matkustaen sieltä edelleen Saksaan. Kosolaan keskittynyt vilkas liikenne ei voinut olla herättämättä huomiota, paikkakunnalle saapui urkkijoita saaden asioista niin paljon selvää, että heidän ilmiannostaan Kosola ja eräitä härmäläisiä jääkäriliikkeen miehiä vangittiin kevättalvena ja keväällä 1916. Kosola vietiin aluksi Helsinkiin ja sieltä Pietariin Spalernaja-vankilaan, jossa hän joutui oleskelemaan toista vuotta, Venäjän vallankumoukseen saakka. Vankeudesta palattuaan Kosola ryhtyi jälleen isännäntehtäviin. Mutta aika oli levoton, jo vuoden 1917 syyskesällä alkoivat vapaussodan valmistelut, ja Kosola oli jälleen innokkaasti mukana Lapualla suojeluskuntaa edeltäneen palokunnan harjoittelussa ja asekuljetuksissa. Vapaussotaan hän osallistui Lapuan valtauksesta alkaen, ja toimi sen jälkeen Hämeen rintamalla, aluksi konekiväärimiehenä, myöhemmin joukkuepäällikkönä.

Sodan jälkeen uudelleen järjestetyssä suojeluskuntatoiminnassa hän oli edelleen mukana, toimien alusta alkaen mm. Lapuan suojeluskunnan esikunnan jäsenenä. Hän oli myös perustamassa Etelä-Pohjanmaan Ilmapuolustusyhdistystä kuuluen sen johtokuntaan. Kun 1920-luvulla perustettiin kommunistien järjestämien satamalakkojen vastustamiseksi erikoinen lakonmurtajajärjestö, Kosola oli tämän järjestön Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja järjestäen maakunnastaan voimakkaat lakkojen murtajaryhmät satamiin eri puolille maata. Kommunisminvastaisen kansanliikkeen syksyllä 1929 alettua Etelä-Pohjanmaalla oli Kosola ensimmäisessä Lapualla pidetyssä kokouksessa mukana esittäen yhden alustuksista. Kun tämä valtiovallan tueksi perustettu liike sitten seuraavan vuoden lopulla muuttui voimatoimenpiteisiin turvautuvaksi Lapuanliikkeeksi, valittiin Kosola tämän liikkeen johtajaksi, johtaen jo kesällä 1930 toimeenpantua talonpoikaismarssia eräiden toisten eteläpohjalaisten miesten kanssa. Lapuanliikkeen johtajana ei Kosola voinut vaikka todennäköisesti ainakin aluksi sitä yritti, estää liikettä luisumasta yhä enemmän laittomuuksien ja väkivallan teille. Kun 1932 liikkeen toiminta huipistui Mäntsälän kapinaan oli Kosola yhtenä johtajana siinä mukana, ja joutui tutkintovankeuteen. Lapuanliike lakkautettiin nyt ja sen sijaan perustettiin Isänmaallinen Kansanliike. 

Vihtori Kosola oli luonteeltaan avoin, rehti ja rohkeaotteinen pohjalainen. Nuoruudestaan saakka hän oli valmis arvelematta lähtemään mukaan asioihin, joita piti oikeana, karttamatta vastuuta tai uhrauksia. Ollessaan johtopaikoilla 1930-luvun liikahteluissa hän kehittyi myös huomattavaksi puhujaksi. Myöhäisemmissä vaiheissaan päämääriltään yhä sekavammaksi muuttuvan ja menettelytapojaan valikoimattoman lapuanliikkeen johtaminen oli kuitenkin hänelle ylivoimainen tehtävä Liikkeen toimintaa pääsivät ohjaamaan vastuuntuntoisten johtajain ohella myös monet riittävää vastuuntuntoa vailla olevat, mikä johti liikkeen lopulliseen romahdukseen. Lapuanliikkeen lakkauttamisen jälkeen perustetun Isänmaallisen Kansanliikkeen puheenjohtajaksi Kosola myös valittiin, joskin liikkeen varsinaisen johdon painopiste siirtyi Lapualta pääkaupunkiin, eduskuntaryhmän ja siellä toimivain henkilöiden hoitoon. Kuolemaansa saakka Vihtori Kosola kuitenkin oli Isänmaallisen Kansanliikkeenkin julkisten tilaisuuksien näkyvin henkilö.

A. L.

Tutustu perusteellisiin selostuksiin Lapuanliike ja IKL, sekä Mäntsälän kapina, 

Sivuston muun sisällön löytää siirtymällä Sivukartalle

Vihtori Kosola, Isänmaallinen kansanliike IKL, lapuanliike, Lapuan liike, talonpoikaismarssi, jääkärietappi