Tutustu sivuston muuhun sisältöön tästä : SIVUKARTTA
VK 14.5.1934
Pj. Kärnä
Siht. O. Laine
Läsnä: Nikula, Kärnä, Kuoppamäki, Vakkilainen, Asko Avonius, maist. Vathen, joht. Engelberg, Pohjanoksa, rva Hämäläinen, Laine, rva Laine, maist. Paavo Säippä [EKP:n päällikkö], Haimio, Reijonen, Tuomioja, Paavola, nti Laine, ? (17)
Käsityöt ovat meillä tulleet kansakouluun pakolliseksi aineeksi ensimmäisenä maailmassa. Mutta opettajat ovat kovin nuoria, alussa he olivat pääosin 20-vuotiaita. Käsityökoulutukseen otetaan liian nuorena, avuttomia 7-vuotiaita, poikkeustapauksissa 8-vuotiaita. Ja lopettaessaan käsitöiden opiskelun he ovat 13-vuotiaita!
Suomessa on 320 ammattikoulua, joissa n 13.500 oppilasta vuosittain. Mukaan tulee laskea ne, joilta edellytetään myös kansakoulun 5. luokka. Kansakouluissa on 400.000 oppilasta, kansanopistoissa yms. 20.000, oppikouluissa 50.000 ja yliopistoissa 6.500 opiskelijaa. Vain joka neljäs jatkaa kansakoulun jälkeen opiskelua jollain käytännön alalla.
Oppikoulujen perustaminen maaseudulle on johtanut siihen, että ylioppilaita tulee liikaa. Meillä on siis 6.500 yliopistoissa, 1.300 polyteknisissä ja kauppakorkeakouluissa. Saksassa ei yliopistoihin ja korkeakouluihin oteta kuin 15.000 opiskelijaa.
{Oppikoulukomitea muistanut Herriotin järjestelmän.(?)}[Herriot, Edouard Ranska (s. 1872 k. 1957) mm opetusministeri 1926-28, johtava Pan-Euroopan ajaja]
Itse kunkin pitäisi löytää ammatillisista kouluista omansa. Tällä hetkellä esim. puuseppäala saa liian vähän ammattitaitoista työvoimaa.
Suomessa on henkisen työn tekijöitä 100.000 ja ruumiillisen työn tekijöitä 900.000. Suhde on siis 1:9, mutta oppi- ja ammattikoulujen suhde on 3:1 ! Noin törkeät on suhteet.
Kansakouluihin käytetään rahaa 300 miljoonaa, oppikouluihin 100 ja ammattikouluihin 50 miljoonaa. Ainakin oppi- ja ammattikouluihin käytettäviä avustusmäärä olisi vaihdettava.
Tri Akseli Nikula jatkaa alustusta varhaisnuorisosta:
Nuorison rikollisuus johtuu ulkoisista syistä ja siksi sitä esiintyykin enemmän kaupungeissa. Aikuisilla rikollisiin tekoihin johtavat enemmän sisäiset syyt, jolloin tapot, murhapoltot ja siveellisyysrikokset ovat usein vanhempien henkilöiden rikoksia. Näpistyksiin ja petoksiin syyllistyvillä on enemmän lapsia, mutta niihin on syynä myös psykopatia. Joka ei voi mukautua lakeihin, on sosiaalisesti mukautumiskyvytön. Psykologinen mukautumiskyvyttömyys on toinen syy rikollisuuteen.
Miten lapsista tulee sosiaalisesti mukautumiskyvyttömiä? Siihen on sekä sisäisiä että ulkoisia syitä. Ja rikollisia tulee sekä korkeimmista ryhmistä että myös pohjasakasta. Kuitenkin missä puute on suurin, valistus alhaisin ja moraali on heikko, siellä helpoimmin vaikutukset siirtyvät lapsiin ja he joutuvat rikollisille teille. Ylimpien luokkien rikollisuus lähtee yleensä sisäisistä syistä; he ovat olleet perheiden mätämunia ja henkisesti sairaalloisia.
Rikollisuutta täytyy lähteä parantaman sen alkusyistä. Pohjasakan valistusta on nostettava, yleensäkin kasvatukseen kiinnitettävä huolta ja rikollisten tarpeeksi nopea eristäminen tärkeää. Kerjuu ja varhaisirtolaisuus ovat rikollisen kehityksen alkusyitä. Vuoden 1922 khlain [köyhäinhuoltolaki] mukaan kunnan on pidettävä huolta alle 15-vuotiaista kerjäläisistä. Varhaisirtolaisuuden suhteen ei ole tapahtunut mitään kehitystä.
Alle 15-vuotiaita ei rangaista rikoslain perusteella, 15-17-vuotiaat kärsivät rangaistuksensa kasvatuslaitoksissa, joihin voidaan sijoittaa muitakin kuin rikoksista rangaistuja. Kasvatuslaitoksia on 9 pojille ja 2 tytöille, yhteensä niihin voidaan sijoittaa 600 nuorta. Laitoksia on pyritty differentioimaan , mutta eri laitosten välille ei ole saatu riittäviä eroja. Ruotsissa voidaan tarvittaessa laitoksessa pitää 26-vuotiaaksi asti. Ranskassa on käytössä perhehuoltojärjestelmä, jota meilläkin käytetään mielisairaiden kohdalla.
Meillä on vielä paljon tehtävää nuorison rikollisuuden hoitamisessa. Nuorisorikoslaki on saatava aikaan, samoin kuin nuorisotuomioistuimet. Myös lastensuojelulaki on puutteellinen.
Tuntematon: Puuseppäteollisuus taistelee nykyisen kaltaista vankilatyötä vastaan. Ainakin 10 % vangeista tekee puusepäntöitä. Millä perusteella tällainen jako on tehty.
Nikula: Vankilatyö koskee täysikäisiä ja nuorten kohdalta vain Keravan nuorisovankilaa, jossa ei vielä ole tuotantoa.
Tuntematon: Rikollisuuden jatkuva kasvaminen on erittäin huolestuttava ilmiö. Eräs syy ongelmiin on oppivelvollisuuden ulottuminen vain 13. ikävuoteen ja ammattilaki puolestaan kieltää työnteon ennen 15. ikävuotta. Siihen väliin mahtuu löysiä vuosia, jolloin alttius rikollisuuteen kasvaa. Maaseudulla on näillä nuorilla suuremmat mahdollisuudet hyödylliseen askarteluun, joten he eivät ole niin alttiita huonoille vaikutuksille. Ehkä oppivelvollisuuden ikärajaa olisi nostettava.
Reijonen: Tampereella on pyritty lisäämään ammattikouluissa metallitöitä. Siellä ei rikollisuus olekaan noussut, onhan Tampereella runsaasti metalliteollisuutta.
Annetaan oppikoulujen olla rauhassa, luontainen valinta toimii ammatinvalinnassa ylimenokauden aikana. Latojinakin on alkanut olla ylioppilaita ja he ovat työntekijöiden parhaasta päästä! Pelkkä ammattikoulu ei aina riitä, vaan muidenkin edellytysten pitää olla kohdallaan.
Kuoppamäki: Nuoriso saadaan pysymään kunniallisena järjestämällä heille hyvät olosuhteet tehdä työtä, ei siinä piiskalla onnistu. Ylioppilaiden liiallisesta velkaantumisesta olisi päästävä.
Haimio: On muistettava, että ammatteja opitaan myös ilman kouluja. Lakia nuorten työstä pitäisi muuttaa niin, että vähäpalkkainen oppilasaika saataisiin pidemmäksi. {Nuorisoa olisi sijoitettava laitoksiin.}
Engelberg: yhtyi Haimion ehdotukseen. Toimivan seulan kehittäminen nuorten työnvalintaan on mahdotonta. Annetaan kysynnän ja tarjonnan vaikuttaa tässä asiassa. Toimettomat välivuodet on poistettava.
Messumäki: Pakkokeinoja ei tule käyttää ammatin valinnassa. Ruumiillisen työn halveksiminen on onneksi vähentynyt.
Kärnä: Miten nuorisoa voisi varjella ajautumasta rikollisuuteen? Työn merkitys on suuri, joten aiemmin puhutuista välivuosista on päästävä eroon. Varhaisnuoriso on hyvin filosofista, joten ihanteita tarjoavia oppiaineita on aina oltava käytännön aineiden ohessa. Harrastuksia on oltava, esimerkiksi urheilu ja sen rinnalla raittius. Kotihuolto on parempi kuin laitoskasvatus, jossa huonotapaiset oppilaat pääsevät opettamaan tapojaan muille.
Opettajille pitää järjestää kursseja ja luentoja tästä hyvin tärkeästä aiheesta. Tulkoon Kuoppamäki sinne kertomaan nuorten ohjaamisesta oikeaan suuntaan.
Tutustu sivuston muuhun sisältöön tästä : SIVUKARTTA