Tutustu sivuston muuhun sisältöön tästä : SIVUKARTTA

 

VK 24.2.1936

Pj. Karvonen

Alustaja: Nikula ja Inkilä

Siht. O. Laine

Läsnä: Karvonen, Nikula, Laine O, Nissinen, Ruutu, Laine T, Jalasmaa, Jalasmaa, Heinonen, Inkilä, Aalto, ?, Tapola, Kilpeläinen, Karvonen, Lavonius, Helminen, Viljanen, Kivialho, Harvia, Levämäki, Laine A, Särkkä, Toivola, Hiitonen (25).

Tohtori Akseli Nikula: Saksan kansallissosialistisoituminen

Kansallissosialistinen liike alkoi Münchenissä ja siihen kuului hyvin erilaisia ihmisiä; irrallista väestöä, tilanomistajia ja jopa aatelisia. Hyperinflaatio sekä siihen liittynyt lama ja työttömyys antoivat pohjan liikkeen kannatuksen nousulle. Ohjelmassa korostettiin voimakkaasti Saksaa häpäisevää Versailles’n rauhansopimusta, Saksan kansan tasa-arvoisuutta ja inflaation seurausten korjaamista. Ennen Hitlerin kansallissosialistisen puolueen uudelleenjärjestelyä ja sitä seurannutta suosion nousua 30-luvun loppupuolella, oli Saksan sisäisestä levottomuudesta jo olleet esimerkkeinä [Wolfgang] Kapp’n kapinointi Ruhrissa 1920 ja Hitlerin [vankilatuomioon päättynyt vallankaappausyritys  Münchenissä 1923].

Kun Hitler pyrki 20-luvun lopulla hankkimaan kannatusta porvariston piiristä, kiersi hänen puoluekumppaninsa [Otto] Strasser hakemassa tukea työväestön joukosta. Vuoden 1926 vaalien tulos oli vain 12 edustajaa, mutta sitten tuli syvä lama-aika, joka pahimmin koetteli Saksaa. Keskiluokka proletarisoitui ja kääntyi myötämieliseksi kansallissosialistiselle puolueelle. Strasserin edustama sosialismi tukahdutettiin vähitellen puolueesta [ja Strasser itse erosi/erotettiin 1930].

Ruutu: Suomesta päin on ollut vaikea seurata Saksan kansallissosialismin kehitystä. Vuonna 1923 sen väitettiin olevan kaikkein oikeistolaisin puolue, 1930 jo taas vasemmistolainen, mutta silti Strasser erosi puolueesta. Mein Kampf on ala-arvoisimpia kirjoja, joihin olen tutustunut (Kansat kulkevat kuitenkin kohti sosialismia ja siksi sivistyneiden ihmisten on ajoissa mentävä mukaan tähän kehityssuuntaan).

Valtiopäivätalon polttaminen, toteutettu lainsäädäntö ym. on ollut mitä vastemielisintä, eikä puolue ole kesän 1934 jälkeen ollutkaan mitään muuta kuin sotaisa diktatuuripuolue. Tuollaisiin liikkeisiin on suhtauduttava todella varovasti.

Karvonen: Kehityksen kulku ei mene sosialismin kautta.

Toivola: Tuotteiden tuotantoa ja jakelua on ryhdyttävä pitämään aiempaa paremmin silmällä. Tuotteita riittää kyllä kaikille, mutta kaikilla ei ole varaa niiden ostamiseen.

 

Maisteri Arvo Inkilä: Työväenkysymys meillä ja muualla

Sota ja sen synnyttämät mielialat ovat vaikuttaneet paljon suhtautumiseemme työväenkysymykseen. Valtiollinen ja kunnallinen äänioikeus kansalaisilla jo on, mutta ei sananvaltaa yrityksissä.

USA:ssa on työsopimusneuvostojen avulla onnistuttu ylläpitämään työrauha, oliko se jo vuodesta 1908 lähtien. Työnantajien ja työntekijöiden välisiä neuvotteluita pidetään siellä taloudellisen elämän perustekijänä. Valtiovalta tulee mukaan neuvotteluihin vain silloin, kun ne eivät muuten suju.

Suomessa työnantajien haluttomuus tehdä työehtosopimuksia on aiheuttanut sen, että olemme työrauha-asioissa muita maita huonommassa asemassa. Työsuojeluasioissa olemme muiden maiden tasalla, mutta 8-tuntiseen työviikkoon ei vielä kaikilla aloilla olla päästy.

Vaikka vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutus nyt suunnitelmien mukaisesti hyväksyttäisiinkin, olemme kuitenkin edelleen muita maita jäljessä sosiaalivakuutusten kokonaistasossa. – Asuntoasiat ovat varsinkin maaseudulla kelvottomassa tilassa.

Ihmisille on edelleen järjestettävä työtilaisuuksia. Kunnatkin voivat järjestää alueellaan lisätöitä perustamalla suhdannerahastoja. Työehtosopimuksia pitää ruveta tekemään ja palkkanormeja on asetettava.

Harvia: Pelkällä lainsäädännöllä on turha yrittää asioita saada kuntoon, kun itse palkkataso on niin perin alhainen. Yleistä mielialaa tulisi muokata siihen suuntaan, että palkkatasoa voitaisiin ryhtyä nostamaan. Työväen johtajilta puuttuu aloite- ja toimintakykyä tällä alueella.

Hiitonen: Jo toimivan järjestötoiminnan aikaansaaminen itsessään edellyttää melko korkeaa osaamisen tasoa.

Nissinen: Tarvitaan käytännön toimintaa! Nyt palkankorotuspyrkimyksillä voi päästä tuloksiin. Pääomia on alkanut jo karttua.

Kivialho: Jatkuvien pikkuparannustenkin kautta pääsemme kyllä eteenpäin. Näitä [työmarkkina-]asioita pitää tutkia enemmän. Mahdollisuudet työehtosopimusten tekemiseen ovat menneet pilalle, kun ammattiyhdistykset ovat joutuneet kommunistien haltuun. Ruotsin suunnasta on saatu kuulla, että ammattijärjestöt siellä harjoittaisivat diktatuuria, mikä varmasti on liioiteltua. – Sosialismissa tarvitaan niin paljon ”piällysmiehiä”.

Jalasmaa: Valtio antaa omille laitoksilleen poikkeuslupia työajan suhteen, mutta yksityityisiä työnantajia sakotetaan vastaavissa tapauksissa.

Hiitonen: Jopa Englannissa on aliravittuja 20 % kansasta. – Me lähetämme 30 % teollisuutemme tuotannosta ulkomaille.

Toivola: Länsi-Euroopan maissa vapaamieliset piirit ovat vieneet vapauden pidemmälle kuin mitä meillä tällä käsitteellä tarkoitetaan. Vapaamieliselläkin politiikalla voidaan työväen elintasoa kohottaa yrittäjävapautta rajoittamatta.

Karvonen: Kyllä meidän on täälläkin tehtävä töitä työväestön elinolojen eteen.

 

Tutustu sivuston muuhun sisältöön tästä : SIVUKARTTA